Neljätoistavuotias Linda teki jotain, mitä harvempi nuori tulee edes ajatelleeksi – hän luopui hiuksistaan hyvän asian vuoksi. Lindan tapauksessa taho oli syöpäpotilaiden järjestö Little Princess Trust, joka tekee lahjoitushiuksista peruukkeja syöpähoitojen vuoksi hiuksensa menettäneille lapsille ja nuorille. Lue lisää
Tässä marraskuussa olen tehnyt parhaani sen eteen, ettei harmaa ja sateinen sää ole päässyt viemään liikaa verojaan. Olen haalinut kalenteriini aikaa inspiraatiolle, tapaamisiin kiinnostavien ihmisten kanssa, haasteille, ideoinnille, ja tapahtumille. Viime viikolla haastoin itseni merkitsemään ruksin useampaan ruutuun kerralla, kun lähdin tutustumaan Vuoden Luontokuviin.
Kollegojen kanssa sovittu näyttelytapaaminen sijoittui arkipäivälle, joten tungosta ei paikalla ollut. Nautin paljon näyttelyissä ja erityisesti valokuvanäyttelyissä käymisestä (yllättävää kyllä…), mutta välillä arjen pyörityksessä ei-pakolliset kiinnostuksen kohteet meinaavat jäädä jalkoihin. Siksi olikin nyt lähdettävä mukaan, kun siihen tarjoutui näin hyvä tilaisuus.
Näyttely on esillä valoisassa ja viihtyisässä kahvilatilassa, joten näyttelyteoksiin tutustumisen voi kätevästi yhdistää lounas- tai kahvihetkeen – todellinen matalan kynnyksen kulttuuritapahtuma! Saavuin paikalle suoraan aamupäivän kuvauksista, joten päädyin tilaamaan lounaskeiton, joka oli samettinen tomaattikeitto leivän ja smetanan kera. Maistui muuten täydelliseltä marraskuun koleana päivänä!
Lämpimien juomien äärellä saatiin käyntiin ihanasti rönsyilevät keskustelut valokuvaajakollegojen kanssa, ja taisimme jopa keskustelussa välillä sivuta ihan valokuvanäyttelyäkin… Tällaiset yhteiset kahvihetket ovat harvinaista herkkua itsenäisesti työskentelevälle valokuvaajalle, jonka kupillinen yleensä saa nököttää työpöydällä jäähtyneenä.
Näyttelyyn tutustumisen ja antoisten keskustelujen jälkeen minun olikin jo aika jatkaa matkaa studiolle. Tällä kertaa en jäänyt kiertämään itse Luonnontieteellistä museota, mutta sekin olisi ollut aivan käden ulottuvilla. Jäin kuitenkin hetkeksi fiilistelemään sisäänkäynnin kauniiden kaaripylväiden luokse.
Näyttely on esillä LUOMUS Luonnontieteellisessä Museossa 3.12.2017 saakka, lisätiedot . Kokoa oma yhden tai useamman hengen retkikuntasi ja lähde ihmeessä tutustumaan – korvapuusteja unohtamatta!
Sain eilen sähköpostiini ihanan yllätyksen: ilmoituksen siitä, että olen voittanut kansainvälisessä Portrait Photo Awardsissa! Tämä oli mukava yllätys, ja piristi viikkoa ihmeesti.
Osallistuin kuvakilpailuun kesällä otetulla otoksella, jossa nuori nainen on kuvattuna ulkona vehreässä miljöössä. Kuvan tunnelma on kesäisen raikas ja valo on kermaisen pehmeää. Tätä kuvaa katsellessa tulee ainakin itselleni ikävä kesäpäiviä…
Käy kurkistamassa kuvan taustat Portrait Photo Awardsin sivulta.
Olen ottanut osaa valokuvakilpailuihin harvakseltaan – edellisen kerran taisin osallistua hääkuvauskilpailuun, jossa niin ikään saavutin Kaunis Morsian -kategorian voiton vuonna 2011. Silloin palkitsemisella oli erilainen merkitys, koska olin vasta urani alkuvaiheessa. Palkinto kannusti eteenpäin ja loi itseluottamusta omaan näkemykseen. Se teki onnistumisen näkyväksi myös lähipiirilleni eri lailla kuin omat vastaukseni kysymykseen ”Miten menee töissä?”.
Sitten alkoikin kalenteri täyttyä, ja pian ei ollut niin väliä kilpailuihin osallistumisella. Keskiöön nousivat tavoitteet siitä, että kehityn jatkuvasti valokuvauksessa, teen asiakastyötä koko ajan paremmin ja saan kehittää yritystäni kohti unelmiani.
Jonkin sortin merkkipaalu tuore palkinto kuitenkin on. Se antaa hetkeksi luvan pysähtyä ja taputtaa itseäni selkään – hyvä minä, onnistuin! Se muistuttaa minua siitä, että joskus kansainvälisessä kuvakilpailussa palkituksi tuleminen oli vain kaukainen haave, ja siitä miten hienon matkan olen niistä ajoista kulkenut. Se muistuttaa, että kaikki työ ja pitkät päivät eivät ole menneet hukkaan, että joku jossain huomaa ja arvostaa.
Ja kuitenkin. Vaikka pystit ja kunnia ovatkin mukavia ilopilkkuja arjen keskellä, ei se ole työni suola. Tärkeimmäksi omassa työssäni koen sen, että saan antaa omille rakkaille asiakkailleni elämyksiä. Että saan tallentaa heidän elämästään jotain aitoa, herkkää ja sanoilla vaikeasti kuvailtavaa – ja tuoda sen näkyväksi valokuvissa. Jatkossakin pidän tärkeimpänä mielessäni oman sloganini – halun tehdä arvokas näkyväksi.
Tunnustuksesta kiitollisena, kohti uusia kuvia.
Kuva on esillä myös portfoliossani, ja löydät sen täältä.
Yksi merkittävä osa palveluistani suuntautuu yritysten henkilökuvauksiin. Yrityksen perustamisen yhteydessä tarvitaan kuvia, samoin verkkosivujen tai brändin virkistämisen yhteydessä.
Jokainen työssä käyvä tai töitä hakeva tarvitsee nykyään valokuvan itsestään ainakin LinkedIniin, muiden sosiaalisen median kanavien profiilikuvaksi ja CV-kuvaksi. Mikä merkitys sitten hyvällä kuvalla ja kuvaajalla tässä prosessissa on? Kysyin asiaa yhdeltä yritysasiakkaaltani. Leena Kähkönen maailman suurimmasta myynnin kasvattajasta, Mercuri International Oy:stä kertoo.
1.Miksi päätitte panostaa henkilöstön valokuviin?
Verkkosivu-uudistuksen yhteydessä oli aika uudistaa kuvamaailma tähän päivään. Vuosien varrella mercurilaisia on tullut ja mennyt, joten kuvakollaasi oli myös sen näköinen. Osa kuvista oli pikemminkin 20 vuotta vanhoja passikuvia, osa kännykällä kuvattuja selfietä – ja loput kaikkea siltä väliltä. Tänään jokaisen mercurilaisen kasvot näkyvät paitsi verkkosivuillamme (vähintään yhteystiedoista;) ja tietenkin monista eri sosiaalisen median kanavista. Kaikkien mercurilaisten kuvat ja yhteystiedot löydät tästä: http://mercuri.fi/mercurilaiset
2. Mitä painotitte valokuvaajaa valitessanne?
Valitsimme Annan hänen oman verkkopreesensinsä ja portfolion perusteella. Annan tapa kertoa työstään ja kuvistaan vakuutti meidän olevan sopiva match. Meille oli myös tärkeää mahdollisimman nopea ja tehokas kuvaussessio, sillä asiantuntijamme ovat harvoin asiakastyöltään yhtä aikaa paikalla. Viimeisimmän kuvapäivitystarpeen lähestyessä oli itsestään selvää, kuka on kuvaaja.
3. Mitä hyötyä olette saaneet uusien valokuvienne avulla?
Valokuvat ovat päivittäisessä käytössä. Tarjouksissa, presentaatioissa, sähköisissä käyntikorteissa, verkkomateriaaleissa, sosiaalisen median profiileissa jne.
Businessmaailma on tänään visuaalinen, ja henkilöstön valokuvat ovat yksi iso bränditekijä.
Mercurilaisten valokuvat henkivät toivottavasti samaa viestiä, mitä mielikuvia haluamme muutenkin herättää kaikella toiminnallamme.
4. Miten yhteistyö on sujunut / mikä on ilahduttanut?
Yhteistyö Annan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Erityisen ilahduttavaa on ollut se, millä ammattitaidolla ja läsnäololla kuvaustilanteen mahdollinen jännittävyys on kaikonnut kuin hetkessä.
5. Minkälaista palautetta olette saaneet valmiista valokuvistanne?
”Anna saa kyllä jokaisen tyypin näyttämään parhaalta itseltään. Kuvat ovat freesejä, aikaa eläviä, tavallaan samanlaisia mutta kuitenkin erilaisia.”
Esimerkiksi syksyllä 2016 uusitut kuvat saivat paljon peukkuja sekä yrityksemme että mercurilaisten some-tileillä. Hyvä palaute on varmasti sekin, että meiltä on kysytty, kuka valokuvamme on ottanut – ja taitaapa muutama mercurilainen pyytänyt Annan ikuistamaan myös privaattielämän tärkeitä hetkiä ;)
6. Miten esittelisit yrityksenne lyhyesti?
Meidän intohimomme on myynti. Me tiedämme mitä myynti on – mitä se oli eilen ja, erityisesti, mitä se on tänään ja huomenna.
Koetellut toimintatapamme ja ylivertainen kokemuksemme asioiden käytäntöön viennistä mahdollistavat asiakkaidemme myynnin kasvun. Myynnin kasvattaminen edellyttää inspiroivaa ihmisten johtamista, organisaation toiminnan tehostamista ja kaikkien asiakastyössä mukana olevien avainhenkilöiden tahdon ja taidon maksimoimista. Vuosittain autamme yli 15000 asiakasyritystämme uudistamaan myyntitoimintojaan tulevaisuuden iskukuntoon – yli 50 maassa ja yli 30 eri kielellä. Ja siksi olemme maailman suurin myynnin kasvattaja. Suomessa olemme toimineet vuodesta 1968 lähtien. Tutustu lisää: http://mercuri.fi/mercuri-kumppanina
Kiitos Leena ajastasi! Jos entisestä valokuvauksesta on kulunut enemmän kuin 2 vuotta, on aika päivittää kuvat. Mikä estää sinua hoitamasta asiaa saman tien? Lupaan, että yllätyt iloisesti uusista kuvistasi. Kerro minulle, että haluaisit varata ajan kuvaukseen tai pyytää tarjouksen valokuvauksesta täällä.
Lumi – täällä taas. Joka vuosi se yllättää paitsi autoilijat, myös lapset ja lapsenmieliset, ja kutsuu nauttimaan valkoiseksi muuttuneesta maisemasta loputtomalta tuntuneen pimeyden jälkeen. Niille, jotka haluavat tallentaa perheen yhteisiä hetkiä tutuissa puuhissa ulkona, tarjoaa luminen maisema upeat puitteet.
Maiseman vaaleus ja tyypillinen pilviverho toivottivat meidät tervetulleiksi Tähtitorninmäelle talvisena päivänä. Mukana kuvauksissa oli nelihenkinen perhe, jotka olivat tuttuja edellisvuoden kuvauksista – tuolloin tapasimme Helsingissä aivan erilaisissa, kesäisissä ja vehreissä maisemissa.
Nyt värimaailma pelkistyi neutraaleihin ja vaaleisiin sävyihin, mikä omasta mielestäni sopi ihanasti tähän kuvaukseen. Nähtävää ja katseltavaa Tähtitorninmäen puistossa riitti, ja myönnetään…myös valokuvaaja antautui kuvausten lomassa lumisodan houkutuksille!
Välillä kiipeiltiin reunuksilla, tehtiin tehtäviä – ja kellahdettiin kumoon pehmeään lumeen. Kikatuksen määrä nousi sitä mukaa kun kuvaus eteni, ja perheen tytöiltä tuli hienoja ideoita seuraaviksi kuvausaiheiksi.
Tervetuloa, lumi. Toivottavasti viihdyt pitkään!
Syy yhteydenottoon oli tyypillinen.
Perheen kiireinen äiti havahtui siihen, että lapset ovat jo lähes aikuisia, ja perheen edellisestä kuvauksesta on kulunut reilusti yli 10 vuotta. Sain nähdäkseni tämän tärkeän, edellisen perhekuvan – ja tosiaan, sylissä istuvat lapsoset olivat ”hiukan” kasvaneet…!
Esikoisen ulkomaille lähdön häämöttäessä kalenterissa yhä lähempänä ja lähempänä, oli nyt oikea hetki tehdä suunnitelmista vihdoin todellisuutta. Ja tämän tehtävän otinkin ilolla vastaan. Perheen muutoksen kynnyksellä on hyvä pysähtyä hetkeksi yhdessä ja katsoa kiitollisena ympärilleen – tämä on minun perheeni.
Idyllinen koti meren äärellä tarjosi mainiot puitteet illan ohjelmalle. Aurinko paistoi jopa niin kirkkaasti, että sopivien kuvauspaikkojen eteen sain nähdä vähän normaalia enemmän vaivaa. Onneksi pihapiiristä löytyikin lukuisia hyviä ympäristöjä.
Kuvausideoita tuli tältä porukalta lukuisia, ja yhdessä toteutimma paljon hauskoja ja jopa hulvattomia ideoita – naurua riitti molemmin puolin kameraa… Tämä onkin parasta ihanissa kuvamuistoissa: ne tuovat mieleen mukavan hetken läheisten ihmisten kanssa.
Näillä eväillä on hyvä jatkaa uusiin seikkailuihin… Bon Voyage!
Elämä muuttuu lopullisesti siitä hetkestä, kun lääkäri vahvistaa sen mitä on uskaltanut toivoa – ”Onneksi olkoon, olet raskaana”. Näistä sanoista alkaa ikimuistoinen matka äitiyteen, ja aivan uusi vaihe elämässäsi. Lue tästä artikkelista parhaat vinkit vastasyntyneen vauvan kuvauksia varten.
Kehon muutosten lisäksi käyt läpi muutosta myös mielessäsi, ja 9 kuukauden aikana tapahtuu valmistautuminen vauvan saapumiseen. Teet ensimmäiset hankinnat vauvalle, ehkä muutama suloinen vaatekappale, sisustusesine vauvan huoneeseen. Lähempänä laskettua aikaa keskityt käytännön asioihin – turvaistuin, vaunut, vauvan sänky, itkuhälytin… Lista tuntuu ensikertalaisesta pitkältä ja hankintalistalle päätyy yllättäviäkin asioita.
[quote]Niille jotka ovat suunnitelleet perheenlisäystä pidempään, on usein myös selvää, että hartaasti toivottu raskaus ja vauvan syntymä halutaan tallentaa ihaniksi muistoiksi.[/quote]
Leikekirja, odotuspäiväkirja ja lapsen ensimmäisen vuoden tapahtumia taltioivat kirjat ovat mukavia tapoja kerätä muistoon omia kokemuksia ja ajatuksia tärkeän matkan varrelta. Ensimmäiset vauvan potkaisut mahassa tai vauvan ensimmäinen hymy… kokemukset näistäkin ainutlaatuisista hetkistä harmillisesti haalistuvat koko ajan päivittyvien uusien muistojen alle, minkä vuoksi moni haluaa varmistaa muistojen säilymisen tallentamalla niitä eri tavoin.
Valokuvat ovat monelle yksi tärkeimpiä tapoja tallentaa elämää. Kuva tuo mieleen hetkessä tunteen, ilmeen, tapahtuman. Puhelimella kotona otetut taltioinnit ovat olennaisia arjen ja pienten hetkien uudelleen elämisessä. Määrä ei kuitenkaan kaikille korvaa laatua, minkä vuoksi ammattivalokuvaajan palveluita päätyy käyttämään yhä kasvava joukko odottajia ja tuoreita perheitä. Ja mikä olisikaan parempi syy investoida upeisiin kuviin kuin uuden elämän ainutkertainen alku!
Vauvakuvaajia ja erityisesti vastasyntyneiden kuvaamiseen erikoistuneita valokuvaajia on pääkaupunkiseudulla lukuisia, ja muuallakin Suomessa alkaa jo löytyä näitä ammattilaisia jo sieltä täältä. Vauvakuvaus edellyttää erityistä taitoa ja kokemusta, ja sen tutun hääkuvaajan upeimpiakaan kuvia tuottava visio ei välttämättä parhaalla tavalla taivu pienten herkkien nyyttien kanssa työskentelyyn. Miten siis valita itselle sopiva kuvaaja vastasyntyneen vauvan kuvaukseen?
Minkälaisia valokuvaajia paikkakunnallasi toimii? Kaikilla varteenotettavilla kuvaajilla on verkkosivut, joten hyödynnä verkkohakuja. Jos et löydä sopivia ehdokkaita omasta kunnastasi, laajenna hakua lähialueille. Jotkut kuvaajat matkustavat myös asiakkaan luokse matkakuluja vastaan. Tee lista mahdollisista valokuvaajista.
Käy läpi kuvaajien portfoliota ja jos he tarjoavat muutakin kuvausta kuin vauvakuvausta, keskity erityisesti esimerkkeihin vauvakuvauksesta. Onko portfolio riittävän laaja ja monipuolinen kertomaan kokemuksesta tällä kuvauksen alueella, vai onko siinä vain muutamia ”portfoliokuvauksia” joista on esitelty useita kuvia samasta sessiosta? Onko kuvaajan tyyli selkeä ja laadukas kauttaaltaan, vai onko jälki epätasaista (osa kuvista vaatimattomia, oudon sävyisiä tai sameita)? Selkeä tyyli kertoo parhaiten, minkälaisia tuloksia voit odottaa kuvaukseltasi.
Jotkut kuvaajat tekevät kuvauksia pelkästään studiossa studiovalaistuksella ja rekvisiitalla, toiset pelkästään asiakkaiden kotona luonnon valoa ja kodin ympäristöä hyödyntäen, ja jotkut tekevät kuvauksia asiakkaan toiveiden mukaan joko kotona tai studiolla, joustavasti eri valaisutapoja arvioimalla ja yhdistämällä tilanteen mukaan. Tämä valinta vaikuttaa käytännön liikkumiseen pienen vauvan kanssa. Valinta vaikuttaa myös kuvien tunnelmaan ja tyyliin. Studiolla kuvat usein keskittyvät aseteltuihin ja enemmän ”poseerattuihin”, selkeisiin ja vaaleataustaisiin kuviin, kun taas kotona toteutetuissa kuvauksissa tilaa annetaan myös spontaaneille hetkille, tunnelmille ja ympäristön mahdollisuuksille. Kiinnitä huomiota siihen, ovatko mieluisimmat näkemäsi vauvakuvat selkeästi studiotyyppisiä vai kotona kuvattuja. Huomaa, että myös kotiin voidaan rakentaa liikuteltavalla kevyellä kalustolla studiotyyppinen valaistus (ja tarvittaessa myös tausta), mikä onkin Suomen oloissa pimeimpänä vuodenaikana olennaista kotikuvauksissa. Mieti myös, kenet haluat kuviin mukaan – otetaanko kuvia pelkästään vauvasta vai koko perheestä, tai ehkä vanhemmat ovat mukana kuvissa viitteellisesti, vauvaa kannattavana kätenä tai olkapäänä? Kaikki kuvaajat eivät ota mukaan vauvakuviin muita perheenjäseniä lainkaan, toiset toivottavat tervetulleiksi kuviin myös sisarukset ja vanhemmat.
Valokuvauksen alalla hinnoittelukäytännöt ovat hyvin vaihtelevia, ja kuvaajia löytyy jokaisesta hintahaarukasta. Samoin se, mitä palvelu pitää sisällään, vaihtelee suuresti. Tutustu siis hintatietoihin ja palvelusisältöön tarkasti pettymysten välttämiseksi. On selvää, että kuvauksen tulokset eivät väsymystä vastaan taistelevan tai vastavaivaisen vauvan kanssa ole samanlaisia silloin kun kuvaukseen on varattu 1 tunti ja silloin, kun käytössä on tarpeen mukaan 3+ tuntia. Haluatko vain lähinnä sukulaisille annettavaksi yhden hyvän kuvan vauvasta – vai onko sinulle tärkeää, että kuvat kertovat tarinaa, ovat viimeisteltyjä ja niitä jaksaa katsoa vuodesta toiseen? Kiinnitätkö huomiota yksityiskohtiin kuvan terävyydessä, sävyissä, valaisussa vai oletko suurpiirteisempi? Haluatko varmistaa, että kotisi sisustusta täydentävät laadukkaat ja aikaa kestävät kuvataulut tai kuvakirjat, vai etsitkö pelkästään digikuvia? Nämä valinnat ohjaavat sitä, kuinka suurta investointia kuvatoiveesi täyttäminen kohtuudella edellyttää. Ellet satu löytämään seuraavaa huippuluonnonlahjakkuutta, joka vasta aloittaa uraansa, on todennäköistä että hinta ja laatu&palvelusisältö seuraavat jossain luontevassa suhteessa toisiaan. Jos kuvaajan sivuilla ei ole riittävän tarkkoja tietoja valinnan pohjaksi, pyydä niitä sähköpostilla tai puhelimessa.
Internetin ihmemaailmasta löytyy lukuisia kanavia, joista voi etsiä ihmisten kokemuksia yrityksen asiakkaana. Jos tällaisia arvioita ei haulla löydy, tämä ei välttämättä ole huono asia. Joskus tämä voi tarkoittaa myös vähäistä asiakasmäärää. Kysy sosiaalisessa mediassa verkostoltasi suosituksia. Onko jollain kokemuksia hyvästä vauvakuvaajasta? Muista kuitenkin käyttää myös omaa arvostelukykyä – kaverin tosihyvä ei välttämättä ole sinun tosihyvä. Kurkista myös vauvakuvaajan verkkosivuille sinne mahdollisesti lisättyjen asiakaskertomusten ja referenssien osalta. Nämä ovat toki kuvaajan sivuilleen poimimia otoksia kaikesta palautteesta, mutta antaa silti viitettä asiakkaiden kokemuksista.
Kun olet löytänyt yhden tai muutaman sopivalta vaikuttavan kuvaajan, ota yhteyttä tähän mahdollisimman pian kuvausaikojen tiedustelua varten. Vauvakuvaukset varataan monissa tapauksissa useita kuukausia ennen laskettua aikaa, joten nopea yhteydenotto on tarpeen. Peruutusaikojakin voi aina kysellä, jos ei ole huomannut olla ajoissa liikkeellä. Kuvaaja kertoo, miten toimitaan kuvausajan varaamisen kanssa sekä vauvan synnyttyä, oli se sitten laskettuna aikana tai sitä ennen tai jälkeen.
Jos olet ottanut huomioon edellä mainitut vinkit, tässä vaiheessa voitkin onnitella itseäsi hyvästä päätöksestä!
Oliko vinkeistä apua? Toivon, että löysit ainakin yhden näkökulman, jota et olisi muuten tullut ajatelleeksi vastasyntyneen vauvan kuvaajaa valitessasi.
On hauskaa rakentaa kuvauksesta jokaisen perheen näköinen kokonaisuus, jolloin siitä löytyy jotain ihan omaa ja tuttua – valokuvaajan näkemyksen siivittämänä.
Ennen kotona toteutettavaa kuvausta keskustelen asiakkaiden kanssa siitä, mitä ajatuksia tulevasta kuvauksesta heillä on. Tähän liittyy myös vastasyntyneen kuvauksen vaatetuksen ja mahdollisen rekvisiitan miettiminen. Tämänkertaiset asiakkaani Viikin maanläheisistä tunnelmista olivat varanneet kuvausta varten ihania villaisia asusteita vauvalle. Ihastuin näihin aivan täysin!
Kotoa löytyi myös pehmoinen pupu, joka suorastaan hinkui päästä vauvan kainaloon… ainakin vauvakuvaajan mielestä.
Ja kuvauksen kruunasi se, kun vauva uniltaan herättyään katseli minua ja puuhiani kiinnostuneena ja uskomattoman kirkkain silmin. Miten pienen vauvan katse voikin olla niin viisas… Mitähän se pikkuinen mielessään ajattelee kun tuolla lailla viisaasti katselee – ihan varmasti jotain vastauksia maailman suuriin kysymyksiin kyllä miettii. Näin on ainakin hauskaa ajatella, vai mitä?
En tiedä kummalla meistä oli hauskempaa. Pallo lensi edestakaisin milloin potkusta, milloin heitosta. Olin aivan myyty! Perheen poika halusi välittömästi pienen tutustumisen jälkeen alkaa pelata kanssani palloa, ja minä lähdin iloisesti leikkiin mukaan.
Kun oli aika kuvata maailman ihanimmat kiharat omistavaa pikku neitiä, intouduimme kurkistusleikistä niin, ettei sitä olisi malttanut lopettaa. Eikä kyllä ihan heti lopetettukaan…
Saavuin Lauttasaareen nelihenkisen perheen valokuvausta varten tavallisena kesäpäivänä. Yhdessä saimme kuitenkin aikaan jotain joka ylsi yli tavallisen. Otin kuvia lapsista, sisaruksista yhdessä ja koko perheestä heidän kotipihallaan ja sen ympäristössä. Välillä otettiin taukoja ja lapset nauttivat sylittelystä isän ja äidin kanssa. Kamera tallensi tuokioita sieltä ja täältä. Ja taas jatkettiin valokuvaajan antamilla ”tehtävillä”.
Uskon vahvasti siihen, että taikaa ei tapahdu, sitä tehdään. Olen kiitollinen, että sain olla mukana tämän perheen polulla uudelleen. Kiitollisena kannan muistoja monista ihanista tapaamisistani ihmisistä ja kuvauksista läpi vuosien, ja tämä on varmasti yksi niistä.
Perjantaiaamuna päivää ennen lakitusta Ines tarkistaa kahdeksannen kerran, onko ilmoitusta juhlamekosta jo tullut – turhaan. Ylioppilaslakki, kengät ja korut ovat kaikki valmiina odottamassa huomista juhlapäivää, mutta verkkokaupasta tilatusta ihanasta kukkamekosta ei kuulu pihaustakaan. Pitääkö hänen kahdentoista vuoden uurastuksen päätteeksi todellakin painaa lakki päähän tavanomaisessa mustassa mekossa?
Huh! Ineksen mekko saapuu onnen kaupalla perjantain aikana, ja lakitus ja 60 vieraan ylioppilasjuhlat saavat arvoisensa asun. Päivä on pelastettu!
Nyt puiston hiekkakäytävää astelee iloinen ja veistoksellisen kaunis nuori nainen, ja kuvaus voi alkaa… Valitsimme kuvauspaikaksi vehreän puistomaisen alueen Espoossa, ja kun vielä aurinkokin päätti paistaa suosiollisesti lehvien lomitse, olivat puitteet hienot. Muutamaa hyttysenpistoa lukuunottamatta kaikki sujui mainiosti, ja aika kului kuin siivillä kameran sulkimen laulaessa ja meidän jutellessa.
Tuomien kukinta oli juuri ohi, mutta löysimme muita kukkia niityltä mekon kukkaloiston pariksi, ja pidän tästä yhdistelmästä kovasti!
Onnea pääsykokeisiin ja ihania kesäpäiviä – melkein myöhästyneelle mekkolle myös!
